Yliopistouudistus
vuoden ykkösteema
Toimintavuosi 2008 merkitsee tämän
lehden julkaisijaliitoille ennen kaikkea
yliopistouudistukseen vaikuttamista.
Mittavassa myllerryksessä henkilöstön
tulee saada äänensä kuuluville yhä paremmin.
Jatkossa työllistävät myös
tuottavuusohjelma ja rahoituskehitys.
Ohessa kolmen liiton puheenjohtajien
katsaukset alkaneeseen vuoteen.
Rahoituskehitys tulee taata
kaikille yliopistoille
Maassamme toteutetaan suurisuuntaista yliopistolaitoksen
uudistusta. Yliopistot lakkaavat olemasta
valtion tilivirastoja ja niistä muodostetaan
joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia
säätiöyliopistoja. Samanaikaisesti on
myös käynnissä useita rakenteellisia kehityshankkeita,
joiden myötä nykyisin itsenäiset yliopistot
joko fuusioituvat, muodostavat liittoutumia
tai tiivistävät yhteistyötä ammattikorkeakoulujen
kanssa. Näistä kustannuksellisesti mittavin
on ns. Innovaatioyliopistohanke. Lisäksi
vuoden 2008 aikana aletaan yliopistoissa toteuttaa
valtion tuottavuusohjelmaa, joka suunnitelmien
mukaan johtaa merkittäviin henkilöstövähennyksiin.
Kaikilla uudistushankkeilla on suuria vaikutuksia
yliopistojen henkilöstön asemaan. Itsestäänselvyytenä
pidetään, että taloudellisen uudistuksen
myötä palvelusuhteet muuttuvat virkasuhteista
työsopimussuhteiksi. Uhkakuvana
on, että palvelusuhteen muutos tulee heikentämään
työsuhdeturvaa. Muutoksen tarpeellisuudesta
on muutenkin eriäviä mielipiteitä varsinkin, kun
osa opetus- ja tutkimushenkilökunnan tehtävistä
tulee jatkossakin edellyttämään virkavastuuta. Kuluvan vuoden aikana on tärkeää huolehtia siitä,
että yliopistojen henkilöstöjärjestöt pääsevät
aiempaa paremmin osallistumaan muutosten
valmisteluun. Tähän asti valtiovalta ei ole pitänyt
tarpeellisena ottaa henkilöstön mielipidettä
riittävästi huomioon.
Taloudellisen aseman uudistukseen liittyy
myös hallinnonmuutos. Yliopistojen johtokuntiin
ollaan kaavailemassa merkittävää ulkopuolisten
tahojen osallisuutta sekä opiskelijoille on
luvattu niiden jäsenyys. Tieteellinen asiantuntemus
yliopistojen korkeimmissa hallintoelimissä
edellyttää professorien sekä muun opetus- ja tutkimushenkilökunnan
edustusta. Samoin on tärkeää,
että jatkossakin professuureissa säilytetään
selkeät kelpoisuusvaatimukset ja nimitykset perustuvat
vertaisarviointiin.
Rakenteellisen kehittämisen hankkeista varsinkin
Innovaatioyliopiston muodostamiseen
suunnitellaan merkittävää lisärahoitusta siihen
osallistuville yliopistoille. Tämän lisäresurssoinnin
yhteydessä on huolehdittava rahoituskehityksen
turvaamisesta maamme muille yliopistoille.
Yksi lähitulevaisuuden haasteista on riittävä
ajallisten resurssien turvaaminen yliopistojen
opetus- ja tutkimushenkilöstölle, joka Tilastokeskuksen
selvityksen mukaan tekee uhrautuvasti
erittäin pitkää työviikkoa. Kuitenkin liian suuri
osuus työajasta kuluu hallintotehtäviin. Tuottavuusohjelman
toteuttaminen uhkaa kasvattaa
näitä tehtäviä entisestään. Samoin liiallisen tarkka
seuranta työajan kohdentamisessa syö aikaa
yliopiston ydintehtävistä. Vaikka työajan kohdentamista
sinällään ei ole syytä vastustaa, sen
toteuttamisessa eri yliopistoissa on suuria eroja.
Parhaimmillaan ollaan laatimassa riittävän kevyitä
järjestelmiä, mutta pahimmillaan kehitetään
suuritöistä ja tiukkaa työajan seurantaa,
joka on voimassaolevan virkaehtosopimuksen
vastainen. Lisäksi ajallisesti liian tiheä seuranta
vie suuritöisenä kaiken sen edun, mitä kohdentamisella
halutaan saavuttaa. Lopputuloksena on
epätarkkaa tietoa, jonka luomiseen kuluu kohtuuttomasti
työaikaa.
Risto Laitinen
puheenjohtaja
Professoriliitto
Henkilöstön asema turvattava –
mieluusti parannettava
Tämän toimintavuoden keskeisemmäksi asiaksi
nousee yliopistouudistus ja henkilöstön aseman
turvaaminen tässä prosessissa ja siirtymävaiheessa.
Muutosta ollaan toteuttamassa erittäin nopealla
aikataululla. Uutta yliopistolakia kirjoitetaan
paraikaa ja lakiesitys tullee lausuntokierrokselle
jo keväällä. Yliopistojen taloudellis-hallinnollinen
asema muuttuu – samalla valta ja vastuu
jakautuvat uudella tavalla. Liitolla ei ole
edustajaa lakia valmistelevassa työryhmässä,
mutta aiomme jatkaa aktiivista työtä yliopistohenkilöstön
etujen ajajana ja vaikuttaa siihen,
että henkilöstön edustus yliopistojen hallintoelimissä
säilyy. Kannanottomme sivistysyliopiston
arvojen puolestapuhujana jatkuvat ja keskustelutilaisuuksia
järjestetään myös tänä vuonna eri
puolilla maata. Jotta tässä tehtävässä ja muussakin
edunvalvonnassa onnistuttaisiin entistä paremmin,
on paikallisyhdistyksillä keskeinen rooli.
Yhdistysten aktiivien kyky kuunnella rivijäsenten
ääntä ja viestittää se hallitukselle on ensiarvoisen
tärkeää liiton yhteisen kannanoton
muodostumiselle.
VPJ on toinen prosessi, jonka käytännön soveltamisen
seuranta on vuoden tärkeimpiä edunvalvonta-
asioita. Palkkausjärjestelmän sekä vaativuustasokartan
että -kehikon toimivuuden seurantaa
on hankaloittanut palkkatilastojen puute.
Tilastojen saatavuus on taattava pystyäksemme
huolehtimaan, että samantasoisesta työstä
maksetaan samaa palkkaa nimikkeestä ja sukupuolesta
riippumatta. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa
sukupuolten välisen tasa-arvon
edistäminen on keskeinen asia ja valtiovarainministeriö
onkin jo asettanut tasa-arvotyöryhmän,
jossa liitollamme on edustus. Työryhmän
tehtävä on erittäin haasteellinen. Sen tehtävänä
on käsitellä yhdellä foorumilla kaikkia keskeisiä
valtion työmarkkinasektorin tasa-arvokysymyksiä.
Liittomme jäsenistä suurin osa on yliopistoissa
määräaikaisissa palvelussuhteissa. Virkamieslakia
on muutettu vuoden alusta siten, että määräaikaisten
virkasuhteen kesto täytyy sitoa määräaikaisuuden
perusteeseen. Tehtävänämme on
valvoa, että virkamieslainmuutosta noudatetaan
yliopistoissa. Tässä työssä luottamusmiehillä on
keskeinen rooli ja onkin tärkeätä, että heidän
asemaansa pyritään entisestään vahvistamaan.
Apurahatutkijoiden sosiaaliturvan parantamisen
eteen on tehty pitkään työtä ja viime kaudella saavutettiin tuloksia. Tätä työtä on jatkettava.
Sekä sosiaali- ja terveysministeriössä että
työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteilla
hallitusohjelmakirjaukseen liittyviä sosiaaliturvauudistuksia.
Liitto tulee osallistumaan työvoimaviranomaisten
kouluttamiseen selvitysmiehen
loppuraportin mukaisesti. Työttömyysturvaan
ja sosiaaliturvaan liittyvää lainvalmistelua
on seurattava ja pyrittävä lausumaan asiasta
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Toteutuva tutkijanura -työryhmä saa raporttinsa
valmiiksi maaliskuussa. Tässä työssä liitto
on ollut ja on aktiivisesti mukana rakentamassa
selkeämpää ja houkuttelevampaa virkarakennemallia
yliopistoihin. On tärkeää että tutkijan
mahdollisuutta ennakoida oman uransa kulkua
parannetaan. On kuitenkin muistettava että tutkimus-
ja opetushenkilökunnan virkarakennetta
tarkastellaan kokonaisuutena. Neliportainen
tutkijanuramalli antaakin tähän hyvän pohjan.
Ragna Rönnholm
puheenjohtaja
Tieteentekijöiden liitto
Tiedossa jatkuvaa muutosta
Muutokset eivät ole loppuneet vaan ammattijärjestön
toiminnassa voi varautua siihen, että jatkuvasti
tulee uusia asioita hoidettavaksi. Valmisteilla
oleva yliopistolaki ja sen mukanaan tuomat
vaikutukset edunvalvontaan ovat jo keskusteluissa
esillä ja vuonna 2008 ne ovat myös YLL:n
toiminnan keskipisteessä: palvelussuhteen laji –
virka- vai työsopimussuhde, yleiset palvelussuhteen
ehdot ja henkilöstön asema kokonaisuudessaan
ovat asioita, jotka työllistävät alkavana
vuonna. On vielä selvitettävä mahdollisuudet
säilyttää palvelussuhteen lajina virkasuhde: vain
näin voidaan taata jokaisen viranhaltijan opetuksen,
tutkimuksen ja mielipiteen ilmaisun vapaus.
Joka tapauksessa on selvitettävä virka- ja työsopimussuhteen
erot ja, jos päädytään työsopimussuhteeseen,
on neuvoteltava paras mahdollinen
yhdistelmä näiden palvelussuhteiden piirteistä.
Samoin on toimittava sen eteen, että henkilöstön
mahdollisuudet osallistua hallintoon
kaikilla tasoilla ja vaikuttaa omaan työhönsä eivät
heikkene.
Yliopistojen rakennemuutoksessa rahoituksen
varmistaminen on kriittinen tekijä. Rahoitus
tulee varmistaa kaikille yliopistoille, ei vain säätiöyliopistolle: perusrahoituksen tasokorotus
on tärkein tavoite, sillä opiskelija-opettaja -suhdeluku
on aivan liian korkea hyvän opetuksen
takaamiseksi. Rahoituksella tulee turvata sekä
opetuksen taso ja määrä että tutkimuksen edellytykset.
Korkeakoululaitoksen duaalimallia tulee
vahvistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
työnjakoa selkeyttämällä.
Yhtenä osana yliopistorakenteiden muutosta
ovat opettajankoulutuksen rakenteet. Tästä saatiin
esimakua Opettajankoulutus 2020 -raportin
esityksissä syksyllä 2007. Vaikka kaikki opettajankoulutusyksiköt
säilyisivätkin, mahdollinen
koulutusmäärien vähentäminen vaikuttaisi opetustarjontaan
ja samalla jäsenistön työllisyyteen.
Koulutettavien määrien vähentäminen antaisi
tietenkin mahdollisuuden tutkimuksen lisäämiseen
kaikille henkilöstöryhmille ja näin voimme
tavoitella myös opettajankoulutuksessa lehtoreiden
tutkimusmahdollisuuksien parantamista.
Valtion palkkausjärjestelmän (VPJ) kehittäminen
voi alkaa nyt kun siirtymäkausi on ohi.
Teksteiltään sinänsä hyväksyttävän sopimuksen
oikeat tulkinnat korjaavat tilannetta huomattavasti
ja kun tilastotiedot saadaan ajan tasalle,
myös työntekijäpuolella on riittävät tiedot neuvotteluihin.
Sopimusta täytyy myös kehittää ja
korjata lehtoreiden osalta ilmenneet puutteet:
vaativuustasoasettelun on vastattava tehtävien
todellista vaativuutta ja kokemus on otettava
huomioon sopimuksen tarkoittamalla tavalla ja
henkilökohtaisessa suoritusarvioinnissa ansioitumisen,
esim. tohtoroituminen, tulee ottaa riittävästi
huomioon. Tärkein tavoite on edelleen
lehtoreiden palkkakehityksen turvaaminen: ilman,
että tämä toteutuu sopimuksen mukaan,
sopimus ei lehtoreiden kannalta ole toteutunut
oikealla tavalla.
Tekeillä olevat virkarakennepäätökset ovat
olleet huolestuttavia opetuksen ja opetuksen
aseman kannalta. Myös yliopistoissa tarvitaan
opetusta ja tullaan tarvitsemaan myös opetuspainotteisia
tehtäviä – siis lehtoraatteja. Ei ole
kauan siitä, kun opetuksen laadun kohottaminen
ja opetusansioiden huomioiminen virantäytöissä
olivat tärkeitä ja hyväksyttyjä tavoitteita.
Kun opetus unohdetaan, joudutaan taas palaamaan
näihin tavoitteisiin. Se on syytä tehdä jo
vuonna 2008.
Tuula Hirvonen
Puheenjohtaja
Yliopistonlehtorien liitto
|